Welcome to London

Eilen saavuin. Auppariperhe oli vastassa kentällä ja jau! Tehtiin heti alussa vähän taikoja ja ahtauduttiin kaikkine kamoinemme niitten pikkuseen volkkariin. Ei oikeen yhtälö Suomesta vuodeks Britteihin ja perheen Walesin loma edellisenä viikonloppuna toiminu yhteen : D No saatiin jokatapauksessa ne kaikki kamat sullottua sinne autoon ja polvet suussa sitten kohti Hammersmithiä. Onneksi se matka ei kuitenkaan kestäny edes puolta tuntia. West London, toimii!

Eilen, eli siis heti ekana päivänä pyörittiin vähän tässä lähiseuduilla, käytiin puistossa, King Streetillä pikasesti, Thamesin rannalla (IHANAN NÄKÖSTÄ!) ja Henryn koululla. Tarviin varmaan parina ekana viikkona karttaa koska nää kaikki pikkukadut sekottaa mun pään.. No kyllä sitä oppii. Ainiin ainiin ja tykkään mun makuuhuoneesta myös tosi paljon. Sen on tän kämpän ylimmässä eli kolmannessa kerroksessa :)!

Tänään oli aikas hektistä. Kympin aikaan lähettiin J:n (isä) ja H:n (mun aupparoitava) kanssa käymään Chiswickissä. Tubessa ekaa kertaa, joujou! Ne hommas jotain koulu- ja urheilujuttuja sieltä ja mä sitten vaan kävelin ympäriinsä. Löysin kivan kirkon joten nappasin siitä muutaman kuvanki. Ei oo vielä ollut aikaa siirtää niitä koneelle. Chiswickistä sitten takasin Hammersmithiin. Supper ja playmobile. Heti sai sisäisen lapsen päästää irti. Matkusteltiin Kreikkaan ja Yhdysvaltoihin leikkiessä.

Sitten lähdettiinki kohti BBC:n studioita, tai siis H ja J lähti. H pääsi sellaseen "Blue Peter" nimiseen ohjelmaan yleisöks. Poika oli vähän innoissaan siitä. Joten sillävälin kun H ja J oli siellä mä löysin tieni TÄNNE! eli Westfiel shopping centreen. Aika tollanen vaatimattoman kokonen paikka. Yhessä vaiheessa hukkasin uloskäynnin. Oisin tarvinu navigaattoria. Ei lähteny mukaan kun yks t-paita vaikka pyörin siellä yli kolme tuntia : D Olin varmaan niin overwhelmed siitä sen paikan isoudesta etten oikeen osannu ettiä mitään. Noo. Sitten tapasin H:n, J:n ja sen kaksi serkkua ja heidän isänsä (eli R:n (äiti) veljen) 5.20pm ja mentiin ihanaan pizzapaikkaan sinne Westfieldiin :) Omnomnom.

Tube oli myöhässä kun oli joku "passenger incident" joten R tuli sitten hakeen meitä.

Illalla sitten katsottiin "Blue Peteristä" ne kohdat missä H esiinty. Keskusteltiin myös J:n ja R:n kanssa kaikista asioista mitä mun on syytä tietää, ottaa huomioon, muistaa jne jne jne..

Kokonaisuudessaan mukava vaikkakin kiireinen päivä.
Peace out.

13ish more hours

Joooooo. Mitääää? Huomenna kello 8 reikäleipä kohti Helsinkiä ja sieltä sitten lätäkön yli Britteihin ja Lontooseen.
Hurjaa.
Eilinen oli ihana ja kamala. Ihania ihmisiä ja hirveetäkin hirveitä hyvästejä.
Kaverit on parhaita, voi kun ois mahdollista pakata ne mukaan matkalaukkuun. Ikävä tulee ja hirvee sellanen.
Kiitos siis armias facebook, tuo yhteydenpidon helmi.

Sattuman kautta eräs iki ihananainen nainen on seurassani samalla lennolla. Kiitos ja kummarrus.

Seuraava postaus tuleekin sitten Lontoosta.

London calling.

Kthnxbye.

Kohta kohta kohta

Vähän yli kaksi viikkoa. Hui.
Pari päivää sitten R. (host äiti) lähetti sähköpostia ja kyseli lennosta. Tai no lähinnä terminaalista, että ne osaa tulla oikeaan paikkaan vastaan mua sinne lentokentälle.

Eilen näin myös vähän kavereita ja osan niistä vikaa kertaa. Jotenkin kauheeta kun kaveriporukka hajoo. Kaikki lähtee töihin/kouluun ympäri Suomea tai maailmaa. Hirveetä kun sanon suoraan. I would like to do Peter Pans and never grow up. Move to some lonely star and take all my friends with me.

For real

Lähtö lähestyy. For real. Tähän aikaan kolmen viikon päästä istun lentokoneessa kohti Heathrown jättimäistä lentokenttää. Vuosi työnteon merkeissä odottaa. Uusia ihmisiä, kokemuksia, paikkoja. TÖITÄ TÖITÄ TÖITÄ! Tämä oleminen saakin jo puolestani riittää. Työttömänä oleminen on suoraan sanottuna ikävää ja tylsää. Rahattomana elely ei myöskään oikein toimi. Vaikka aupairin palkka onkin melko mitätön ja pieni niin kyllä sillä luulisi pärjäävän.

August 30th bye bye Finland. Hello England.